Römaani - kun elämä on contentia

Pontus Purokurun Römaani on hämmentävä lukukokemus, mikä lienee tarkoituskin. Fragmentaarinen  ja tajunnanvirralla etenevä romaani koostuu erilaisista päivityksistä, sitaateista ja ascii-taiteesta. Kirja kertoo aikamme (nuorista) ihmisistä, jotka elävät yhtä aikaa pienessä somekuplassa ja globaalissa verkossa. Maailmassa, jossa aamuinen paniikki on paras herätyskello. Kun some on cv ja vapaapäiväkin täytyy käyttää oikeanlaiseen palautumiseen.

Kirja on metafiktio, jossa Pontus Purokuru -niminen kirjailija kirjoittaa romaaniaan ja pohtii omaa kirjailijuuttaan. Esität itseäsi netissä ja nyt esität itseäsi kirjassa. Hän liikkuu Kallion baareissa ja kadulla. Hän tapaa toisia kirjailijoita kustantamojen tapaamisissa, kirjalliset piirit tuntuvat kovin pieniltä. Puhetta riittää myös palkkatyön etiikasta. Samalla kirjassa käydään läpi eräänlainen ihmissuhde. Uudentyyppisestä muodosta huolimatta nuorten kirjailijoiden maailma näyttäytyy samanlaisena kuin vuosikymmeniä sitten.

Kirjaa lukiessani ajattelin, että kirja voi olla vitsi tai keisarin uudet vaatteet, mutta nopeana lukukokemuksena kirja on ihan virkistävä. Päivityksiä voi lukea aforistisina huomioina maailmasta. Niistä jotkut ovat ihan iskeviä.

sukupolvikokemus : joku yrittää koko ajan kääriä sun kokemukset
sukupolvikokemukseksi


Erityisen ilahduttavaa kirjassa oli se, että nimiösivun kiitoslistauksessa kiitetään myös Helsingin kaupungin kirjastoja.

Purokuru, Pontus
Römaani
Kosmos, 2019

Vesileikit - uimaritytöt maailmalla

Cristina Sandy pääsi kaksi vuotta sitten Finlandia-palkintoehdokkaaksi esikoisromaanillaan Valas nimeltä Goliat. Komeasti alkanut kirjailijaura jatkuu nyt pienoisromaanilla Vesileikit. Teemoiltaan kirjalla on paljon yhteistä esikoisteoksen kanssa. Myös tämä puhuu siirtolaisuudesta ja kulttuurien kohtaamisesta sekä Euroopan sisäisestä elintasokuilusta. Yhteistä kirjoille on myös se, että sisältävät monia toisiinsa solmiutuvia kertomuksia. Esikoisteoksessa kerrottiin suvun jäsenten polveilevia ja toisiinsa kietoutuvia tarinoita. Vesileikit kertoo kuudesta kuviouimaritytöstä, jotka uintimenestyksensä avulla pääsevät muuttamaan länteen, pois nimettömäksi jäävästä itäeurooppalaisesta kotimaastaan. Kirja koostuu kuudesta erillisestä tarinasta. Uimaritytöt ovat päätyneet eri maihin ja aloittaneet uuden elämän. Mutta jokainen myös kantaa kotimaataan mukanaan ja jokainen kokee muukalaisuutta uudessa maassaan.
Kansi: Tuuli Juusela

Vesileikit on tyyliltään hyvin erilainen kuin esikoisteos Valas nimeltä Goliat. Esikoisteos oli rönsyilevä ja aistivoimainen kirja. Vesileikit on kurinalainen, hienovarainen ja herkkä kirja. Tekstien ja tarinoiden välille jää aukkoja, jotka lukija voi itse täydentää. Kirjan kerronta on kaunista, mutta samalla se jo itsessään ilmentää päähenkilöiden kokemaa ulkopuolisuutta ja vierautta. Tämä kirja pitäisi malttaa lukea hitaasti. Ajatukset ja oivallukset ovat sanojen välissä. Ne tavoittaa vain pysähtymällä.


Sandu, Cristina
Vesileikit
Otava, 2019

Tulisiipi - lentäminen, intohimo

JP Koskinen ponkaisi taas kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Tämä ihailtavan monipuolinen ja nopea kirjoittaja tuntuu pystyvän kirjoittamaan sujuvasti soljuvan teoksen mistä tahansa aiheesta ja soljahtavan mihin tahansa genreen. On hienoa, että hän haastaa meidän usein niin jämähtäneen kirjallisuuslajiajattelumme.

Tulisiipi on eräänlainen kevyt ja seikkailullinen Ikitie. Se kertoo amerikansuomalaisesta perheestä, joka 1920-luvun lamavuosien aikaan muuttaa Neuvosto-Karjalaan huomatakseen, että niiden, jotka totesivat, että Neuvostoliitosta  "kukaan ei ole vain palannut, kun siellä on kaikki niin hyvin", olis kannattanut muistaa Aisopoksen Leijonan luola -tarina. Karjalassa odottivat köyhyys, pakkotyö ja ainainen pelko. Vaikuttavin kurkistus kauhujen maailmaan on joukkohauta, jonka lapset vahingossa löytävät Karjalan metsistä. Kuva sammalen alla makaavista miehistä jää tajuntaan loppuelämäksi.

Kirjan päähenkilö ja kertoja on perheen poika. Hänen silmillään lukija saa seurata historiaa läpi 1930-luvun ja toisen maailmansodan aina kuulentojen aikakauteen asti. Kuva historiasta on tosin katkonainen, pojan elämään liittyy kaksikin pitkää työleirillä elettyä jaksoa. Ne olivat aikaa, jolloin aika katosi. Yhteys ulkomaailmaan oli poikki ja kun kaikki elämä oli vain nälkää, työtä ja selviytymistä, jälkeenpäin oli vaikea sanoa, kuinka monta vuotta aikaa oli kulunut. Kirjan alun lapsinäkökulma on tavoitettu hienosti. Siskoaan surevan veljen ja setänsä kohtalosta syyllisyyttä tuntevan lapsen tunteet on hienosti tavoitettu.

Mutta päähenkilöllä oli intohimo, lentäminen. Hän sai lapsena nähdä Charles Lindberghin ja tämän antama kortti oli Neuvostoliitossa hankitun lentolupakirjan ohella hänen elämänsä tärkein esine. Lentämisen vuoksi hän oli valmis uhraamaan kaiken. Se vei hänet työleireille, mutta myös korkeuksiin, joita kukaan ennen häntä ei ollut aikaisemmin nähnyt.


Kirjan juoni on hengästyttävän nopea, se vie mennessään eikä lukijaa häiritse ajatus siitä, olisivatko tapahtumat olleet mahdollisia vai eivät. Tämä on seikkailukirja, joka saattaa tutustuttaa historian hämäriin vaiheisiin sellaisenkin, joka ei niistä muuten tule lukeneeksi. Lukija tulee lukeneeksi 300-sivuisen kirjan huomaamattaan. Kirjasta jää pysyvästi mieleen ainakin alussa todettu viisaus "tekniikka kehittyy, mutta ihminen ei kehity mihinkään" ja kirjan loppu, joka tuo mieleen avaruussarjat tai -elokuvat.

Koskinen, JP
Tulisiipi
Like, 2019

¡Jälki! - kun mies katoaa

Luulin Marjo Katriina Saarisen uutuuskirjaa esikoisteokseksi kunnes tajusin lukea kirjan takakansitekstin, joka muistutti siitä, että kirjailijan esikoisteos Kerrottu huone voitti pari vuotta sitten Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Tämäkin kirja liikkuu Tampereella. Pieni reitti Hämeenkadulta Pispalaan kuvataan hyvin tarkkaan. Tällä matkalla päähenkilön miesystävä katoaa jälkeä jättämättä. Katoamisesta kuluu aikaa, viikkoja ja kuukausia. Päähenkilö käy asiaa läpi poliisin kanssa, yrittää selvittää ajatuksiaan.
Kauniin kannen on suunnitellut 
Jenni Saari

Kirjassa eletään katoamisen jälkeisiä aikoja ja samalla käydään läpi koko ihmissuhde. Tutustuminen, rakastuminen, epäilyttävät valeet ja ennen kaikkea yhteinen matka Espanjaan. Aikaisemminkin mies oli joskus lähtenyt, mutta aina tullut takaisin. Nyt jokainen muisto tuntui merkitykselliseltä. Tapahtuiko rikos vai katosiko mies vapaaehtoisesti? Elikö mies kaksoiselämää? Haastoiko hän joskus riitaa tarkoituksella. Ja mitä oikeastaan tapahtui pariskunnan viimeisellä tapaamisella.

Kirja voisi olla yli 200 sivustaan huolimatta pienoisromaani. Sen kaari ei ole iso ja tapahtumista suurin osa tapahtuu päähenkilön pään sisällä. Kirjassa on viittauksia todellisiin katoamis- ja rikostapauksiin. Niiden kautta tarinaa kuljetetaan eteenpäin ja salaisuudet alkavat avautua.

Kirjan tunnelma on utuisa, kaunis kansi on tavoittanut tunnelman hyvin. Kun jotain käsittämätöntä on tapahtunut, ihminen elää sumussa, ei käsitä eikä muista. Ajatus voi hetkittäin kohdistua vain hyvin pieniin asioihin kerrallaan. Vaikka vain yhteen pieneen jälkeen kylkiluiden kohdalla.

Saarinen, Marjo Katriina
Jälki
Teos, 2019

Kuukauden luetuimmat