”Olipa
kerran niin kuin ei koskaan ennen”
Cristina
Sandun esikoisteos Valas nimeltä Goliat pääsi Finlandia-ehdokkaiden joukkoon, hieno lähtö
kirjalliselle uralle. Kirja on paitsi runollisen maalaileva esikoisteos myös kirja,
joka laventaa suomalaisen kirjallisuuden maailmankuvaa. Kirjailija on kahden kulttuurin kasvatti,
suomalaisen äidin ja romanialaisen isän tytär. Aivan kuten kirjan päähenkilö
Albakin, joka tulkkaa romanialaisia kerjäläisiä Helsingin
diakonissalaitoksella. Tästä nykyhelsinkiläisille tutusta Romania-kontekstista kirja
etenee nyky-Romaniaan ja Ceaucescun vuosiin. Siinä kerrotaan romanialaisen
suvun ja sen asuttaman talon vaiheita sodanjälkeisestä ajasta tähän päivään
asti. Myös synkkiä ja vaiettuja salaisuuksia. Sen keskushahmona Sudeksi kutsuttu
isoisä, jonka hautajaisiin suku kirjassa kokoontuu.
Kirja ei etene suoraviivaisesti vaan polveilee eri aikatasoissa ja tarjoilee lukemattoman määrän tarinoita ja viittauksia myytteihin ja historiaan. Osa viittauksista jäi luultavasti ainakin minulta ymmärtämättä, mutta kaltaiselleni keski-ikäiselle lukijalle kirja palautti mieleen vuoden 1989 joulukuun uutistapahtumat. Me kaikki seurasimme diktatuurin kaatumista, vaikka sen todellisuus oli meille vieras. Kirja kertoo diktatuurista sekä naurettavia että riipaisevia esimerkkejä. Ensimmäisiin kuuluu lähdeluettelo, joka ei noudata aakkosjärjestystä vaan jonka alkuun kuuluu aina maan johtajan teos. Jälkimmäisiin taas homon isoenon kohtalo. Kirja ei pysähdy vallankumoukseen vaan kertoo myös vanhan vallan edustajista, jotka etsivät uudessa Romaniassa uuden aseman ja korruptiosta joka jatkuu järjestelmistä huolimatta.
Mutta jo ennen vallankumousta suljettu maa avautui turisteille, joita valuutan toivossa houkuteltiin Mustan meren rannalle. Heidän mukanaan saapui vaalea ja kaunis suomalainen tyttö, josta tuli kylän kaunein morsian. Päähenkilön vanhempien rakkaustarina yhdistää ja ylittää rajat, mutta kirja tarjoaa esimerkin myös koti-ikävästä, joka voittaa rakkauden. Eikä rakkaus ole ainoa syy lähteä ja jättää kotimaa. Kirja kertoo eri syistä lähteneistä. Joku yrittää sopeutua uuteen maahan, toinen luo uuteen maahan oman pikku-Romaniansa ja on onnellinen vain lentokoneessa kahden kotimaansa välillä.
Kirja ei etene suoraviivaisesti vaan polveilee eri aikatasoissa ja tarjoilee lukemattoman määrän tarinoita ja viittauksia myytteihin ja historiaan. Osa viittauksista jäi luultavasti ainakin minulta ymmärtämättä, mutta kaltaiselleni keski-ikäiselle lukijalle kirja palautti mieleen vuoden 1989 joulukuun uutistapahtumat. Me kaikki seurasimme diktatuurin kaatumista, vaikka sen todellisuus oli meille vieras. Kirja kertoo diktatuurista sekä naurettavia että riipaisevia esimerkkejä. Ensimmäisiin kuuluu lähdeluettelo, joka ei noudata aakkosjärjestystä vaan jonka alkuun kuuluu aina maan johtajan teos. Jälkimmäisiin taas homon isoenon kohtalo. Kirja ei pysähdy vallankumoukseen vaan kertoo myös vanhan vallan edustajista, jotka etsivät uudessa Romaniassa uuden aseman ja korruptiosta joka jatkuu järjestelmistä huolimatta.
Mutta jo ennen vallankumousta suljettu maa avautui turisteille, joita valuutan toivossa houkuteltiin Mustan meren rannalle. Heidän mukanaan saapui vaalea ja kaunis suomalainen tyttö, josta tuli kylän kaunein morsian. Päähenkilön vanhempien rakkaustarina yhdistää ja ylittää rajat, mutta kirja tarjoaa esimerkin myös koti-ikävästä, joka voittaa rakkauden. Eikä rakkaus ole ainoa syy lähteä ja jättää kotimaa. Kirja kertoo eri syistä lähteneistä. Joku yrittää sopeutua uuteen maahan, toinen luo uuteen maahan oman pikku-Romaniansa ja on onnellinen vain lentokoneessa kahden kotimaansa välillä.
Kirjan nimellä
on todellisuustausta. Goliat oli yksi kolmesta balsamoidusta valaasta, jota
1950-luvulta lähtien kuljetettiin ympäri Eurooppaa. Valaita sai käydä rahaa
vastaan ihmettelemässä. Yllättävää kyllä, valaat ylittivät myös silloisen blokkirajan
ja myös romanialaiset pääsivät ihmettelemään tuota valtavaa otusta. Myyttinen
hahmo, josta kerrottiin tarinoita ja joka muistettiin. Vai muistettiinko?
Tarina myyttisestä valaasta ei ehkä olisi ollut kirjassa ihan välttämätön lisä. Se ei mielestäni onnistunut sitomaan hajanaisen kirjan osia yhteen vaan lisäsi ennestään kirjan fragmentaarisuutta. Tämä ei ole kertomus valaasta vaan Romaniasta ja kulttuurien kohtaamisesta kertova anekdoottikokoelma. Jutut ovat herkullisia, kirjan kieli kaunista ja runollista, aistivoimaista. Kirjan kokonaisuus on sekava, mutta sen osat kantavat.
Sandu, Cristina
Valas nimeltä Goliat
Otava, 2017
Tarina myyttisestä valaasta ei ehkä olisi ollut kirjassa ihan välttämätön lisä. Se ei mielestäni onnistunut sitomaan hajanaisen kirjan osia yhteen vaan lisäsi ennestään kirjan fragmentaarisuutta. Tämä ei ole kertomus valaasta vaan Romaniasta ja kulttuurien kohtaamisesta kertova anekdoottikokoelma. Jutut ovat herkullisia, kirjan kieli kaunista ja runollista, aistivoimaista. Kirjan kokonaisuus on sekava, mutta sen osat kantavat.
Sandu, Cristina
Valas nimeltä Goliat
Otava, 2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti