Kosken kahta puolta - Vammalan sotahistoriaa

Kansalaissota on tämän vuoden teema. Se näkyy vuoden kirjasadossa. Mutta onneksi näkökulmia riittää. Monet  ainakin minun käsiini osuneista kirjoista eivät ole kuvauksia taistelevista miehistä tai uhreista vaan näkökulmaa on laajennettu sodasta hengissä selvinneisiin. Niissä tutkaillaan sodan jättämiä jälkiä. Muutamat kansalaissodan kuukaudet ovat voineet muovata ihmisen koko elämän tai vaikuttaa "aina kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti". 

Kuva: Tammi

Jari Järvelän Kosken kahta puolta -romaanissa sotaa katsotaan kolmannen sukupolven lapsen näkökulmasta. Kirjan nykyisyystasona on 70-luvun Vammala, jossa 7-vuotias poika viettää kesälomaansa kosken eri puolilla asuvien mummojensa luona. Mummot vierastivat toisiaan ja suuri osa tuosta vastahakoisuudesta johtui kansalaissodasta, jonka keskelle he molemmat lapsina joutuivat, eri puolille vain. Sodan muistoihin liittyy voimakkaita tunteita ja torjuntaa. Poika osaa tekeytyä aikuisten keskellä näkymättömäksi ja pääsee kuulemaana salaisuuksia ja löytämään jälkiä menneestä. Hänen kauttaan myös vuoden 1918 lapset, myöhemmät mummot saavat äänen. He pääsevät kertomaan hirveyksistä, joita he joutuivat lapsena näkemään ja  joihin he joutuivat osallistumaan ymmärtämättä niistä mitään. Osallistumisesta seurasi elämänikäinen syyllisyys. Syyllisyyttä tunteneet ja muuten traumatisoituneet lapset kasvoivat vaikenemaan ja linnoittautuivat omaan leiriinsä uskaltamatta kohdata toista osapuolta.

Kirjan vahva lapsinäkökulma toimii. 70-luvun poika on uskottava serkkusarjan pienimpänä ja kiusatuimpana. Kansalaissodan ajan tytöt taas elävät elämäänsä sodan keskellä mollamaijoineen. He muistuttavat uutiskuvien pakolaislapsia, jotka kantavat nallejaan sodan raunioiden keskellä.  Myös kirjan aikakausikuvaus tuntuu uskottavalta. Jopa kirjan teemaan karmealla tavalla sopiva lasten rallatus "Let's go lehmät, navetta palaa", oli kuin muistuma 70-luvun lasten maailmasta.

Järvelä, Jari
Kosken kahta puolta
Tammi, 2018