Tytöt – nuoruus tekee kipeää

Emma Clinen romaani Tytöt sopii hyvin luottavaksi Terhi Törmälehdon Vaikka vuoret  järkkyisivät -romaanin jälkeen. Kumpikin on esikoisteos ja kuvaa nuoren naisen kehitystarinan tiukan yhteisön varjossa. Törmälehdon helluntailaisyhteisö on kuitenkin varsin kesy verrattuna Clinen kuvaamaan yhden miehen luomaan kulttiviritelmään. Kirja on sijoitettu vuoteen 1969 ja sen taustana on Charles Mansonin luoman yhteisön joukkomurhaan johtanut tarina.

Tytöt-kirjan päähenkilö on 14-vuotias hyvän perheen tytär, yksinäinen Evie. Hän ihastuu itseään vanhempaan tyttöön Suzanneen ja seuraa tätä eristäytyneelle ranchille. Siellä elää yhteisö, jota hallitsee karismaattinen Russell. Evien eronneet vanhemmat eivät jaksa eivätkä osaa seurata lapsensa elämää ja  Evie pääsee kiinnittymään yhteisöön kenenkään puuttumatta asiaan. Kirja tarkastelee avuttomia vanhempia nuoren ihmisen armottomuudella. Jätetty ja uusia miesystäviä metsästävä äiti vaikuttaa säälittävältä. Tytär ymmärtää, että nuoren naisen vuoksi perheensä jättänyt isäkin on varsin tavallinen mies, joka ei ymmärrä tytärtään eikä uutta elämänkumppaniaan.  

Kannen kuva: Neil Krug

Koko nuoren ihmisen kiihkollaan Evie kiintyy Suzanneen ja yhteisöön, jossa tämä elää. Hän tekee kaikkensa, jotta pääsisi osaksi yhteisöä ja saisi siitä uuden perheen itselleen.  Kirja ei ole ensisijaisesti sairaan yhteisön kuvaus, se kertoo nuoren haavoittuvuudesta ja kiihkeästä halusta kuulua johonkin. Kun yhteisön elämä päättyy katastrofiin, Evie pystyy jatkamaan ulkoisesti moitteetonta elämäänsä. Nuoruuden kokemus ja yhteys kuuluisaan joukkomurhaan kuitenkin varjostavat koko elämää.  Elämänvaihe, jota ei voi jakaa kenenkään kanssa, tekee ihmisestä ulkopuolisen muiden joukossa. Vuosikymmenien jälkeenkään Evie ei ymmärrä, mitä hänelle tuolloin tapahtui ja mitä olisi voinut tapahtua.

Kirja etenee minämuodossa, näkökulma on koko ajan Evien. Aikatasoja on kaksi : vuosi 69 ja nykyaika, jossa keski-ikäinen Evie joutuu selittämään tarinaansa uteliaille nuorille. Alusta asti tarinassa viitataan edessä olevaan katastrofiin, tunnelma on tuhoa enteilevä. Kerronta on silti kaunista, kuulasta. Kirja on huolella ja kauniisti suomennettu. Ilmaan jäävät kysymykset jatkavat kirjaa lukijan mielessä.

Emma Cline
Tytöt
Otava, 2016
englannin kielestä kääntänyt Kaijamari Sivill