Nykyisten matkustusrajoitusten aikaan on ihanaa lukea kaihoisasti kirjoja paikoista, joihin on joskus voinut matkustaa. Anna Janssonin Sokea hetki on jo toinen Gotlantiin sijoittuvat dekkari peräkkäin. Tässä kirjassa vakiosankari Maria Wernin tiimi kohtaa kaksi mysteeriä, joiden keskipisteenä on kaunis nainen. Lärbron seurakunnan näyttävä pappi katoaa samana iltana, kun salaperäinen sosiaalityöntekijä murhataan. Liittyvätkö rikokset yhteen? Miten tapauksiin liittyvät papin saamat uhkaukset tai sosiaalityöntekijän väkivaltainen ja mustasukkainen ex-miesystävä? Sosiaalityöntekijän murha on Maria Wernin tiimille erityisen vaikea siksi, että naisen tuore miesystävä oli tiimin jäsen Jesper Ek, joka on myös vahvin epäilty murhaajaksi. Jesperin lähimmät työtoverit joutuvat sivuun tutkinnasta ja tässä kirjassa Maria Wernin jääkin nuoren kollegansa Jaritan varjoon. Nuori Jarita yrittää selvitä edellisessä kirjassa kokemastaan raiskauksesta ja pääsee tutkimusryhmään, koska hänen atk-taitojaan tarvitaan. Tässäkin kirjassa puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta, alistamisesta ja hyväksikäytöstä. Kirjan tarinat liittyvät aiempiin romaaneihin, joten tästä kirjasta ei ole hyvä aloittaa tutustumista Anna Janssonin teoksiin.
Tähänkin tarinaan liittyy Gotlannin historiaa. Kirjassa viitataan Lärbron kirkossa olevaan hautakiveen, jossa on 1200-luvulla eläneen paikallisen mahtimiehen Nicolaus Takstenin nimi. Hautakivi on todellinen ja siihen liittyy paikallisia tarinoita. Muistan käyneeni Lärbron kirkossa, mutta hautakivi ei ole häpeäkseni jäänyt mieleeni. Kirjassa kerrotaan myös kirkkoon johtavasta salaperäisestä käytävästä ja sen lähellä olevasta lähteestä, jossa mystistä äitijumalaa palvovat naiset kokoontuvat. Toisin kuin hautakivellä, näillä naisiin liittyvillä tarinoilla lienee varsin vähän yhteyksiä historiaan. On hienoa, että Anna Jansson liittää dekkareita Gotlannin historiaan. Gotlanti-turistit janoavat etenkin pieniin paikkoihin liittyvää historiaa. Valitettavasti näitä salatieteisiin liittyviä juonenkäänteitä ei ole helppo liittää suoraviivaiseen poliisityöhön. Tämänkin kirjan äitijumalakultti jää kovin keinotekoiseksi ja irralliseksi.
Toisin kuin Mari Jungstedt, Anna Jansson ei yleensä sääli murhaajiaan eikä yritä ymmärtää heidän tekojensa taustoja. Murhaajat ovat selkeästi pahoja, usein kieroutuneita persoonallisuuksia, joiden ajatus ei kulje samalla tavoin kuin muiden ihmisten. Jansson kuuluu murhamamma Agatha Christien kanssa samaan koulukuntaan.
Sokea hetki alkaa koukuttavasti, mutta valitettavasti motiivien heikkous ja tarinan sekavuus syövät kiinnostavuutta. Maria Wernin tarinaa tuntevalle kirja on kuitenkin mukava kokemus lähinnä siksi, että tässä kirjassa Marian ja hänen miehensä Björnin avio-onni kukoistaa.
Jansson, Anna
Sokea hetki
Gummerus, 2019
suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
Gummerus, 2019
suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti