Islantilainen voittaa aina : elämää hurmaavien harhojen maassa

Satu Rämö on ennakkoluuloton ja monitaitoinen nuori nainen, nuoresta asti kansainvälinen suomalainen. Hän viehättyy Islannista, johon hänen matkansa kulkee Kreikan kautta. Rakkaus ja avioliitto sitovat suomalaisnaisen maahan lopullisesti. Hän ehti nähdä nousukauden, jonka aikana islantilaiset levittivät rahaa pitkin Eurooppaa ja romahduksen, joka paljasti sen keinotekoiseksi kuplaksi. Kauppatieteilijänä Rämö osaa paitsi analysoida talousromahdusta, myös kritisoida nykyistä kehuttua kehitystä. Talouden tunnusluvut kehittyvät suotuisasti, mutta tavallisten ihmisten rahat eivät riitä ruokaan ja vuokrat nousevat pilviin.

Suomalaiselle lamakuvauksessa on paljon tuttua, vakavuuden keskeltä löytyy myös huvittavia rinnastuksia. Kansojen mentaliteettien erosta kertonee jotain se, että Islannin pääministeri pitää kansalle vakavan puheen televisiossa, kun koko maan pankkijärjestelmä on romahtanut. Ei aikaisemmin.

Paitsi taloudesta Rämö kertoo kirjassa paljon muustakin. Islantilaisen miehensä kautta hän pääsee osaksi islantilaista suurperhettä. Kun ihmisillä ei ole sukunimiä, sukulaisuuden rajatkin ovat väljät. Islanti tuntuu olevan niin pieni maa, että melkein kaikki ovat sukua keskenään ja jotain kautta tuttuja. Pienen populaation maassa maahanmuuttajavaimot ovat erityisen suosittuja eikä ilmeisesti muutakaan maahanmuuttoa vastusteta.

Islantilaiset tuntuvat olevan vastaanottavaisia myös uusille ideoille. Maassa suunnitellaan, luodaan uutta ja ideat myös pyritään toteuttamaan varsin mutkattomasti- Monitaitoisuus, luovuus ja joustavuus ovat kansallisia hyveitä, jotka nostavat kansaa lamasta uuteen nousuun. Tosin osin säädöksiä kohtaan osoitettu joustavuus oli aikanaan epäilemättä yksi talouskriisin keskeisiä syitä. Turha vaatimattomuus ei myöskään ole islantilaisten nousun esteenä, itsetuntoinen kansa osaa myös kertoa osaamisestaan. Näiden moniosaajien maahan Satu Rämäkin, toimittaja, taloustieteilijä ja designkauppias hyvin sopii.

Rämö, Satu
Islantilainen voittaa aina
WSOY, 2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat