Eräänä aamuna 83 –vuotias
kanadalaisrouva Etta päättää lähteä kävelemään kohti meren rantaa ja jättää
miehelleen asiaa koskevan viestin. Herättyään mies, Otto, päättelee aivan oikein, että Etta
ei lähtenyt kohti länttä, jossa meri oli vähän yli tuhannen kilometrin päässä
vaan kohti itärannikkoa yli 3000 kilometrin päähän. Otto myös päättelee, että
Ettaa on turha yrittää estää tai tavoittaa. Paitsi puolisoaan Etta jättää
jälkeensä myös naapurinmiehen Russelin, joka toisin kuin Otto yrittää tavoittaa
vaeltajaa ja muuttaa hänen mielensä.
Matkan aikana sekä
Etta sekä molemmat häntä odottavat ja
rakastavat miehet käyvät muistojaan läpi. Lukijalle piirtyy kuva kolmen ihmisen
rakkaudesta ja ystävyydestä, tarinaa voisi kutsua myös kauan sitten alkaneeksi
kolmiodraamaksi. Heidän yhteisestä
tarinastaan piirtyy kolmiulotteinen kuva, jossa unelmat, toiveet ja dementiaan
liittyvät harhat limittyvät tosiasioihin. Aina ei voi olla varma, kuka muistelee ja
mitä. Yhdessä eläneiden muistotkin voivat olla yhteisiä.
Kanadalaisvanhuksen
vaelluksesta halki mantereen tulee suuri mediatapaus ja Ettasta kuuluisuus
vaikka hän vaeltaakin vain itseään varten. Paitsi merta hän haluaa tavoittaa
kauan sitten kuolleen sisarensa, jonka kohtalosta tuli perheen vaiettu ja
käsittelemätön suru. Dementian vaivaama
vanhus saa hämmästyksekseen kerta toisensa jälkeen tavata ihmisiä, jotka
tuntevat hänet ja hänen tarinansa. Hän
saa seurakseen nuoren toimittajan, joka Ettan tavoin haluaa tavoittaa oman
tarinansa.
Etta ja Otto ja Russell ja James on nopeasti
luettava, katkelmista koostuva kirja. Sotamuistotkin ovat unenomaisia. Keskeistä ei ole se, missä
sodittiin ja ketä vastaan vaan yksittäiset kauhunhetket, ihmiset ja kirjeet
kotoa. Paitsi muistoja ja keskustelunpätkiä se
sisältää paljon kirjeitä ja jopa käytännön ohjeita. Kirjasta opin esimerkiksi
sen, että pellavankukkatahna silmäluomilla takaa rauhallisen unen. Kirja on rohkaisevaa luettavaa niille, joita
vanhuus pelottaa. Ei mielen pieni
hajoaminen välttämättä ole ahdistavaa, se voi olla myös vapauttavaa.
Emma Hooper
Etta ja Otto ja Russell ja James
Gummerus, 2015
suomentanut Sari Karhulahti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti