torstai 4. helmikuuta 2016

Rabbi virkamiehen ongelmana - Pilatuksen evankeliumi

Viimeksi lukemani kirja Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka päättyi salaperäisten Temppeliherrojen kappeliin ja kuvaan, jossa nähtiin viittaus Pontius Pilatukseen. Tällä kertaa en halunnut sukeltaa Temppeliherrojen salaisuuksiin yhtään syvemmälle, mutta sen sijaan etsin käsiini Eric-Emmanuel Schmittin romaanin Pilatuksen evankeliumi, jonka ranskankielinen alkuteos on vuodelta 2000.

Suomalaiselle lukijalle kirjan asetelma tuo mieleen Mika Waltarin Valtakunnan salaisuuden : siinä kuvataan ensimmäisen pääsiäisen jälkeisiä viikkoja  roomalaisen silmin. Näkijänä maaherra Pontius Pilatus, joka raportoi hämmentävistä tapahtumista veljelleen kirjeitse.

Kirja alkaa pitkällä prologilla, jossa kuolemaantuomittu rabbi käy läpi elämäänsä ja kohtaloaan.  Kirjailija yhdistelee Raamatun henkilöitä vapaasti ja käyttää heistä perinteestä poikkeavia nimiä.  Juudasta ei nähdä petturina vaan luotto-opetuslapsena, tavalla jossa taannoin paljon kohistu Juudaksen evankeliumi hänet esitteli.  Kirja piirtää Jeesuksesta kuvaa vähitellen ja vastahakoisesti rabbin rooliin ja kohtaloonsa suostuvasta pehmeästä miehestä, joka tuntee kaikkia inhimillisiä tunteita. Ennen kaikkea hämmennystä.


Eric-Emmanuel Schmitt on aiemminkin kirjoittanut uskontojen ja kulttuurien kohtaamisesta. Tässä kirjassa roomalainen Pilates yrittää ymmärtää juutalaisia, hänen silmissään vierasta kulttuuria. Miehitysvaltaa edustava tunnollinen virkamies joutuu ensin hoitamaan poliittisesti aran oikeudenkäynnin, sen jälkeen tekemään salapoliisityötä selvittäessään kadonneen ruumiin arvoitusta ja löytää lopulta itsensä tieltä muiden vaeltajien joukosta kulkemassa kohti tuntematonta, tavoittelemassa sellaista josta ei mitään ymmärrä. Kirjassa vahvaksi vaikuttajaksi nousee Pilatuksen vaimo, josta evankeliumeissa on kirjoitettu yhden jakeen verran.  Pilatuksen ja vaimon loppukeskustelussa tavoitellaan olennaisinta kirkon synnyssä ja olemassaolossa.

Schmitt, Eric-Emmanuel
Pilatuksen evankeliumi
Like, 2006
suomentanut Marja Haapio

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti