Syntisiä ja salaisuuksia vanhasta Tallinnasta

Indrek Harglan  dekkarit ovat herättäneet Tallinnan keskiaikaisen kaupungin eloon. Viime vuonna suomeksi ilmestynyt Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka on jo sarjassaan viides. Kauppiaden, kivenhakkaajien ja dominikaanien kaupunki elää ja hengittää. Kirja epäilemättä sisältää historiallisia virheitä, mutta kun miljöö ja ihmiset ovat uskottavasti kuvattuja ja tarina sujuva, ainakaan minä en niitä huomaa. 

Päähenkilö, tässä kirjassa vaimoaan sureva vanheneva leskimiesapteekkari, on sympaattinen salapoliisi, jonka vaiheista haluaa lukea lisää ja lisää. Rikosten ratkaisijana hän on Poirot'n kaltainen älykkö ja arvoitusten ratkoja. 

Tämänkertainen tarina käsittelee salaisuuksia ja salaperäistä kronikkaa, joka ne paljastaa. Kirja tekee siis kunniaa Ruusun nimestä alkaneelle keskiaikadekkarien perinteelle. Kuin Ruusun nimessä tässäkin kirjassa käydään kirkonmiesten johdolla oikeutta, ratkotaan kysymystä siitä, ketkä voivat mennä keskenään naimisiin. Dan Brownin historiadekkareihin ihastuneita houkutellaan viittauksilla Temppeliherroihin, vaikka kirjan lajityyppi onkin aivan toinen.

Kirja kuvaa keskiaikaista kaupunkia ja sen elämänmenoa, katselee maailmaa 1400-luvun ihmisen näkökulmasta. Käsitykset niin sairauksista kuin rikoksistakin poikkeavat nykyisistä. Kirja myös innoittaa lukijansa syventymään monille niin tutun kaupungin vaiheisiin uudella tavalla. En minä ollut esimerkiksi aiemmin tiennyt, että siellä missä nykyisin töröttää Stockmannin lasinen tavaratalo, sijaitsi kerran vanha leprasairaala hautausmaineen. Kirja myös selvitti katolisissa maissa edelleen elävän Corpus Christi -juhlan kulkua ja taustaa. Itse osuin turistina San Marinossa kerran tällaiseen juhlaan enkä ymmärtänyt, minne olin joutunut. 600 vuotta sitten perinne eli myös Tallinnassa, ehkä lähempänäkin.

Vaikka Tallinna onkin kirjan keskeinen tapahtumapaikka, kirja kuljettaa henkilöitään pitkin Euroopan pyhiinvaellusteitä. Santiago de Compostelaan tai Saarenmaalle ei lähdetä viettämään vuorotteluvapaata tai löytämään uutta sisältöä elämään vaan ulkoisesta tai sisäisestä pakosta.

Tämä kirja kaikille hyvän, vanhanaikaisen dekkarin ystäville sekä niille, jotka haluavat kirjan vievän heidät toiseen aikaan, toiseen miljööseen. Tämä kirja voi olla myös portti uusiin kiinnostaviin kirjoihin.

Sarja epäilemättä jatkuu vielä, koska sivujuonena kehiteltu apteekkarin pojan tarina vaatii vielä ratkaisunsa. Ja isänkin leskenelämä näyttää jäävän vain lyhyeksi välivaiheeksi.

Hargla, Indrek
Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka
Helsinki, 2015
suomentanut Jouko Vanhanen