Rahtari - mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa?

Seppo Jokisen luoma hahmo komisario Koskinen, tuo Tampereen Kurt Wallander,  on minun suosikkini ja haluan aina lukea kaikki hänestä kertovat kirjat. Koskista kohtaan tuntemieni hellien tunteiden vuoksi olen ehkä hivenen jäävi suosittelemaan tänä vuonna ilmestynyttä Rahtari-kirjaa, joka on jo sarjan 21. osa. Tässä kirjassa tarina kulkee hyvin eikä rikosjuoni huku sympaattisen, mutta naisasioissaan aina niin avuttoman, komisarion yksityiselämän alle.  Kirja rikoskuvio on monimutkainen, mutta pysyy hyvin kasassa.  Vähän ennen loppuratkaisua lukija yllättyy ja huomaa, että hän on antanut johtaa itseään harhaan.

Miljöö- ja henkilökuvaus ovat tuttua ja taattua Jokista. Marraskuinen Tampere näyttäytyy kirjassa varsin kauniina, mutta koska rekat ovat keskeisessä asemassa, Suomea katsellaan myös Lapin ja Kuopion näkökulmasta. Kirjastotätinä minua häiritsi pieni kirjastojärjestelmään liittyvä yksityiskohta, vaikka iloitsenkin siitä, että kirjastoja kuvataan osana tamperelaista elämänänpiiriä. Sarjaa aikaisemmin tuntemattomien ei kannata aloittaa tästä vaan tutustua ensin sarjan ensimmäisiin kirjoihin, jotta ymmärtää poliisien ja heidän lähipiirinsä elämää. Komisario Koskisen vanhoille ystäville uusi kirja on aina kuin vanhojen kaverien tapaaminen. Rikosjuonen lisäksi lukija pääsee kuulemaan henkilöiden yksityiselämän uusimmat käänteet.

Tähän(kin) kirjaan on poimittu yksityiskohtia viime aikojen kohutuista rikosjutuista sekä ajanohtaisia teemoja. Kirjassa käsitellään ainakin tietoturvallisuutta, korkeakoulujen säästöjä ja irtisanomisia sekä koulukiusaamista. Yksilötason kysymyksistä keskeisiä ovat ainakin vihanhallinta, mustasukkaisuus sekä kostonhalu. Kaikki nämä voivat johtaa sekä pieniin riitoihin että suuriin rikoksiin. Se, että Hervannassa tapahtuu jotain, mitä ei voisi kuvitella tapahtuvan missään, ei ole oikeastaan epäuskottavaa vaan sopii uutisten ja rikoskirjallisuuden maailmaan.

Päähenkilö tulkitsee etenkin vanhenevien lukijoiden tuntoja huokaisemalla tuon tuosta : ”Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa?”Melkein kaiken nähnyt komisario ihmettelee kirjassa pahuutta ja piittaamattomuutta, joihon hän jatkuvasti törmää. Lukijakin alkaa jo odotella päivää, jolloin komisario päättää jättää Tampereen poliisilaitoksen ja siirtyä eläkkeelle. Mahdollinen seuraajakin kun on jo lukijoille esitelty. Ja ehkäpä komisariolla olisi vielä eläkkeelläkin lukijoilleen jotain annettavaa!

Seppo Jokinen
Rahtari
Crime Time, 2016